Pienestä pihasta voi ottaa ilon suuresti irti.

Omalla pihalla on useita toimintoja, vaikka neliöitä on vain 50.

Aurinkoterassille saa esim.ripustettua riippumaton ja kasveille saa lisää tilaa, kun ne istuttaa erikokoisiin ruukkuihin, astioihin ja saaveihin.

Tilaa saa myös hyödynnettyä istuttamalla yrtit parvekelaatikoihin, jotka ripustetaan aidanseinälle, amppeleita unohtamatta.

Toisessa kuvassa on suuntaa-antavat detalji-piirrokset perennaistuksista.

Pienenkin pihan valo-olosuhteet on huomioitu perennoja valittaessa, toinen perennaryhmä nauttii auringosta, kun toinen perennaistutus jää puolivarjoon/varjoon.

Tilan tuntua ja mielenkiintoa voi luoda kasvien huomattavillakin korkeuseroilla ja lehtimuodoilla. Toiset kasvit kasvavat lähes parimetrisiksi.kun osa kasveista kukkii ujosti lähellä maanpintaa. Eri lehtimuodot antavat istuksiin samanaikaisesti keveyttä sekä tarvittavaa ryhtiä. 

Olen viehättynyt tai suorastaan hullaantunut perennoista, joiden kukat ovat pitkien, ruohomaisten varsien päässä. Kyseiset perennat ovat myös mahtavia pölyttäjä- ja perhoskasveja.

Tällä viikolla tilasinkin Perhospuutarhuri-puutarhalta Sotkamosta mm.alppikirahvikukan sekä rohtopunalatvan. Kokeiluun halusin myös ehdottomasti yksittäiskasviksi jättikarhuputken sen upean purppuraisen värin vuoksi. Sen tilasin myös Perhospuutarhasta.

Jättikarhunputken bongasin aivan mahtavasta ohjelmasta; Puutarhakausi (ohjelma pelastaa pahimman odottelun yli, vaikkakin se on jo ahmittu melkein kertaistumalta)

Jättikarhunputkesta sen verran, että se on ns.kaksivuotinen, eli se ensimmäisenä vuotena kasvattaa lehdet ja kukkii vasta seuraavana vuonna. Jos haluaa, että kasvi säilyy, on annettava siementen kypsyä kukinnan jälkeen, jolloin voi taas kylvää uudet taimet.

Uusista taimista tulikin mieleen, että pitää aloittaa etupihan sisääntulon istutuslatikoiden perennaistusten suunnittelu!